Juostiin tänään Kyran kanssa kentällä, paineltiin menemään niin että hännät hulmusivat, mentiin kierros toisensa perään eikä yhtään edes huipannut päästä. Mä juoksin edellä, ja hyvin se Kyra pysyi mukana. Kerran sillä meni yhdessä kulmassa käännös vähän pitkäksi ja se joutui ison lumivallin ja aidan väliin. Sitten se joutui leikkimään esteponia ja loikkaamaan takaisin sinne missä mäkin olin.
Mun ja Skruvi-isoveljen ihminen oli käynyt jossain shoppailemassa ja oli ostanut mulle uuden liilan riimun, oli kuulemma pakko ostaa kun halvalla sai. Se sovitti sitä mun päähän, mutta mulla kun on aika miehekkään mallinen pää, niin se oli vähän liian tiukka. Siitä tulee sitten leikkikaverini Gerin riimu. Tuossa riimussa on solki turvan päällä, kivaa, saan sitten siitä remmin päästä hyvän otteen kun Gerin kanssa tarhassa leikitään. Geri on aika hyvä jätkä, vaikka tyttö onkin, se ei ole mikään hienohelma vaan jaksaa riehua mun kanssa. Pitäisköhän meidänkin alkaa zumbaamaan, kun se on kuulemma nyt muotia.
Ihminen muuten otti tänään mittanauhan esiin ja laittoi ylös strategiset mittani. Se otti samat mitat myös Skruvi-isoveljestä, sanoi haluavansa laskea mitä me painetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti