Tässä ollaan nyt kovasti koetettu valmistautua tulevaan kesään ja laidunkauteen. Minä sain vähän aikaa sitten ekana tallin hevosista kesäkengät jalkaani, ja vihreää ruohoakin olen päässyt vähän maistelemaan. Ihmistä joskus laiskottaa, eikä se viitsi aina seistä narun päässä kun syön, niinpä se päästää minut kentälle, jonka laidoilla kasvaa vihreää. Mikäs siinä, pääasia että saa herkutella tuoreella ruoholla taas pitkästä aikaa! Yleensä käyn kentällä ollessani piehtaroimassakin, minä kun olen aika kova poika piehtaroimaan, mutta meidän tarha on tällä hetkellä vähän liian märkä siihen.
Muutakin kesävalmistelua on tehty, sain nimittäin tällä viikolla ensimmäisen Coopersect-käsittelyn. Minua on jo monena kesänä ötökänpuremat kovasti vaivanneet, niin että olen hangannut varsinkin päähäni ja harjani tyveen rikkinäisiä kohtia. Aikaisempina kesinä ihminen rasvaili minua sellaisella kutinaa ihanasti lievittävällä salvalla, ja silloin se riittikin. Toissa kesänä vaivani alkoivat paheta, ja siitä ihminen päätteli, että minulla on varmaankin puhjennut kesäihottuma, vaiva, joka monia rotutovereitani kiusaa kesäisin. Viime keväänä eläinlääkäri keksi ehdottaa, että kokeillaan tätä Coopersect-nimistä ainetta, ja siitä sitten sainkin avun. Ihminen laittoi sitä muutaman viikon välein truuttaamalla lääkeruiskun avulla raidan molemmin puolin säkääni. Ötökät pyörivät kyllä ympärilläni, mutta eivätpä vain uskaltaneet purra minua, eivät edes intiimejä paikkojani, missä ei karvaakaan kasva suojana. Ihminen oli kaiken varalta ostanut minulle ihottumaloimenkin, mutta sitä ei minun tarvinnut koko kesänä päälleni laittaa.
Tuossapa on pari kuvaa, joista huomaa eron, kun katsoo harjani kuntoa. Ensimmäinen kuva on otettu toissa kesänä, jolloin vielä kärsin ötökkävaivoistani, ja toinen kuva sitten viime kesänä, kun Coopersect oli käytössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti