Skruvi: Laidunelämää uudella laitumella

Me isot hevoset olemme päässeet uudelle laitumelle metsän taakse, joten nyt on taas tarjolla ihan uutta syötävää. Paarmat ja kärpäset ynnä muut pörriäiset taitavat valitettavasti olla niitä samoja ja löytäneet uudellekin laitumelle, vaikka me kyllä toivoimme, etteivät ne huomaisi, minne muutettiin. Meille on nytkin aidattu laitumen perältä kiva metsikkö, jonne mielellämme menemme koko porukalla päivänokosille ja helteeltä suojaan. Ihmisetkin saavat mainiosti liikuntaa, kun joutuvat tulemaan metsikköön saakka meitä katsomaan.
Tuija-ihminen oli ostanut minulle kesähatun, jotteivät kaikki ötökät menisi silmiini. Minähän en voi käyttää laitumella mitään riimuun kiinnitettävää kärpäshapsua, koska täydellisyyksiin hiotun piehtarointitekniikkani ansiosta riimut eivät pysy päässäni. Mukavahan hattua oli pitää, niin kauan kuin pystyi, mutta välillä joudun olemaan ilman, koska sen reunat hiertävät helposti naamaani. Väinöllä on samanlainen, mutta se taitaa olla vähän paksunahkaisempi kaveri, koska ei saa hiertymiä niinkuin minä. Nyt Tuija-ihminen on käynyt joka päivä laittamassa hiertymiini Aloevera-geeliä, joka parantaa ne hyvin.
Tallissa on kuulemma tehty kovasti muutoksia, ja minun vanhasta karsinastani on tehty uusi rehuhuone! Olen kuulkaas aika ylpeä tästä, eihän sitä joka ruunan karsinasta rehuhuonetta tehdä!
Tässä vielä kuva minusta kesähattu päässä.

Leo: Huh hellettä ja hirviä

Kylläpä on ilmoja pidellyt, ja ollut niin kuumaa, että huh huh. Mulla on vieläkin vähän talvikarvaa mahan alla, kun ei kai hyvästä turkista kannata ennen aikojaan luopua. Se sitäpaitsi suojaa pahimmilta paarmahyökkäyksiltä. Ihminen sanoi, että silläkin on vielä talviturkki heittämättä tältä kesältä, joten ei se varmaan haittaa jos mullakin sitä vähän on.
Meillä poneilla kävi yhtenä aamuyönä hirvi kylässä laitumella, se katkoi pari aidantolppaakin ja sai aikaan sen, että me jouduttiin karkaamaan tien toiselle puolelle syömään. Oltais me maisteltu vapauden huumaa kauemminkin, mutta valkoisessa talossa asuvat ihmiset oli soittaneet Heidi-ihmiselle, joka tuli rapistellen kivennäisvatia, ja niin me seurattiin sitä jonossa takaisin aitojen sisään. Myöhemmin samana päivänä Heidi-ihminen ja Tuija-ihminen tekivät meille uuden laitumen sinne tien toiselle puolelle ja päästiin sinne jatkamaan syömistä.
Ollaan oltu Kyran kanssa aina välillä yötä sisällä, ihmiset kun haluavat, ettei meidän vyötäröt kasva liikaa. Nyt kun on näin kuuma, ollaankin oltu aina yöt ulkona kun on viileämpää, ja välillä ollaan menty päivällä sisälle muutamaksi tunniksi vilvoittelemaan. Mikäs siellä on ollessa, kun paarmatkaan ei osaa tulla sinne perässä.
Musta on kuulkaa tullut jo aika karski jätkä, olen alkanut ihan tykkäämään siitä, kun ihminen harjaa jollain karkealla harjalla! Ne paarman pirulaiset puree meikäläistä niin ahkerasti, että kutittaa joka paikasta, ja harjaaminen saa turvan menemään ihan tötterölle!